Mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn ja ratkaisuihin on panostettava enemmän

Suomessa mielenterveysongelmat ja etenkin nuorten mielenterveysongelmat ovat jo pitkään olleet kasvussa. Korona-aikana uupumisen tai masennuksen vuoksi hoitoon hakeutuvien määrä on kasvanut entisestään. Valtakunnallisesti hallitus viivyttelee terapiatakuun toteuttamista.

Alan ammattilaisten mukaan Suomessa on pitkät hoitojonot, raskas järjestelmä ja riittämätön määrä mielenterveyden ammattilaisai. Keskeisinä ongelmina ovat riittämättömät ennaltaehkäisevät palvelut ja toisaalta myös yksilön vaikeus päästä mielenterveyspalveluiden pariin sekäö puutteet palveluiden saatavuudessa. Tutkitusti pitkä viive psykoterapiaan hakeutumisen ja terapian alkamisen välillä vaikeuttaa yksilön kuntoutusta.

Olisi syytä lisätä ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä. Työterveyslaitoksen tutkija Pauliina Mattila-Holapan mukaan nuorisopsykiatrian lähetteitä kirjoitetaan enenevässä määrin alemman tason liian niukan tarjonnan vuoksi. Koska resursseja ei ole riittävästi, ongelmat paisuvat.

Hallituksen sote-esityksessä pyritään siirtämään ennaltaehkäisevää ja yhteisöllistä mielenterveystyötä tekevät koulukuraattorit ja -psykologit kunnista maakuntiin ja Helsingissä kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta sotetoimialalle. Tämä on yksiselitteisesti huono ehdotus, joka rikkoisi nyt toimivia johtamismalleja ja muokkaisi henkilöstön toimenkuvia pois ennaltaehkäisevästä painopisteestä. Samanaikaisesti leikattaisiin Helsingin sotepalveluista noin 50 miljoonaa euroa vuodessa siirtymäajan jälkeen.

Helsingin sote-lausunnon lautakuntakäsittelyssä vastustin tätä siirtoa ja tein lautakunnan enemmistön kannattaman kriittisen kannan lisäyksen. Korostin erityisesti sitä, miten esitetty muutos uhkaa heikentää ruotsinkielisen oppilashuollon toteuttamista. Valtuustossa enemmistönä päätimme, että Helsinki suhtautuu kielteisesti koulukuraattorien ja -psykologien siirtoon.

Syinä olivat mm. se, että sote-sektorissa painottuu yksilötyö, kun taas koulupsykologit ja -kuraattorit tarjoavat ennaltaehkäisevää työtä. Opiskeluhuoltohenkilökunnan kuuluminen oppilaitosyhteisöön voi hyvin madaltaa kynnystä hakeutua palveluiden piiriin, koska työntekijät ovat tutumpia oppilaille. Lisäksi hallituksen sote-esityksen ehdottamat toimenkuvamuutokset vähentäisivät psykologien ja kuraattorien tekemää työtä kouluissa ja oppilaitoksissa.

Ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä on vahvistettava, ei heikennettävä. Kannattaa huomata se, miten alle 35-vuotiaita on jäänyt työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyistä. Vuonna 2005 näitä nuoria työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä oli 800. Vuonna 2019 lukema oli jo yli kaksinkertaistunut: yli 1.800. 

Tutkija Mattila-Holapan väitöstyön mukaan vain viidennes alle 35-vuotiasta mielenterveyden häiriön vuoksi määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneista on pystynyt palaamaan pysyvästi takaisin työelämään. Saman väitöstutkimuksen mukaan psykoterapia yhdistettynä nuorelle tarjottavan työkokeilun ja -valmennuksen kanssa on tehokkain keino saada nuori takaisin työelämään. Työllisyysasioiden siirto kaupungeille tarjoaa Helsingille mahdollisuuden kokeilla tätä. Tämä mahdollisuus on ehdottomasti hyödynnettävä. 

Nuorten mielenterveysongelmien vakavuutta ei olla vielä riittävästi ymmärretty. THL:n tilastosivusto lienee paikka, josta on saatavissa tarkinta dataa asiasta. Alla kuvataan sitä, kuinka suurellla osalla 18-34 -vuotiaista on alkavia työkyvyttömyyseläkkeitä mielenterveyssyistä. Siinä ei ole mukana alle 18-vuotiaita. Kasvava trendi on erittäin huolestuttava.

lähde: THL:n tilastosivusto sotkanet.fi 

Sosiaalisesti kestävämmässä Helsingissä mielenterveysasioihin suhtaudutaan vakavasti ja ongelmien ratkaisut resurssoidaan nykyistä fiksummin. Seuraavan valtuuston strategiaan tämä tulisi linjata yksiselitteisesti. Konkreettisemmalla tasolla kannattaisi tehdä seuraavaa:

1. Mieppi on matalan kynnyksen mielenterveyspalvelua, jota tarjotaan tällä hetkellä Kalasatamassa, Myllypurossa ja etänä. Tätä tulisi vahvistaa ja pisteitä lisätä ympäri Helsinkiä.  
2. Helsingissä voitaisiin pilotoida jalkautuvaa psykiatrista tukea kouluihin. Kyse olisi varhaisemman tuen mahdollistamisesta. Tätä on onnistuneesti toteutettu Raisiossa ja Salossa.
3. YTHS:n palvelut ja resurssit eivät riitä pääkaupunkiseudulla mielenterveysongelmien ratkaisemiseen. Helsingin kaupungin olisi syytä löytää jokin malli, jolla voidaan paremmin tukea korkeakouluopiskelijoiden tarpeita. Lyhytterapia voi olla osa ratkaisua.
4. Kaikille koulutusasteille on lisättävä psykologeja.
5. Perusterveydenhoitoon on lisättävä psykiatrian erikoislääkäreitä, jotta viivettä hoitoon pääsyssä saadaan lyhyemmäksi.
6. Helsinki alkoi vuonna 2021 tarjoamaan palvelusetelillä psykoterapiahoitoa potilaille lieviin ja keskivaikeisiin mielenterveyden häiriöihin. Hoitoon voivat päästä aikuiset ja vähintään 13-vuotiaat nuoret. Varmistetaan tälle riittävä resursointi.
7. Hoitoon pääsyä on helpotettava auttamalla sopivan terapeutin etsimistä julkisrahoitteisin keinoin.
8. Koronaepidemian aikana on tarjottu onnistuneesti nettiterapiahoitoja. Näitä olisi syytä voida tarjota jatkossakin.
9. Palvelutarjonnassa on huomioitava monikielisyys.
10. Kiirehditään hallitusta toteuttamaan valtakunnallinen terapiatakuu sekä sen yhteydessä resursointi kunnille terapiatakuun toteuttamiseksi ja tarvittavat muutokset aloituspaikkoihin terapeuttien määrän lisäämiseksi.

Valtakunnallisesti on herätettävä hallitus ottamaan mielenterveysasioiden ratkominen tosissaan. Kun myös vahvistamme Helsingissä rahoitusta eri palveluille ja hoidamme mielenterveyden ongelmia, niin helsinkiläiset voivat paremmin jatkossa.