Miksi olen ehdolla Euroopan parlamenttiin?

Vuoden 2024 europarlamenttivaalit käydään poikkeuksellisissa olosuhteissa. EU on maailmanhistorian pitkäikäisin ja onnistunein rauhanprojekti. Silti tällä hetkellä Euroopassa soditaan enemmän kuin kertaakaan sitten toisen maailmansodan.

Suomi on ollut osa Euroopan unioni kohta täydet kolme vuosikymmentä. Ensimmäiset 30 vuotta tekivät Suomesta turvallisemman, vakaamman ja vauraamman kuin koskaan. Sitä suuremmalla syyllä – nyt kun maailmassa moni asia muuttuu kiihtyvään tahtiin – on syytä kysyä missä Suomi ja Eurooppa ovat 30 vuoden päästä.

“EU ei ole tuolla jossakin. Me olemme EU.”

Jokainen ehdolla asettuva ihminen haluaa tehdä hyvää. Päämääristä harvemmin on erimielisyyttä, mutta keinoissa on eroja.

“Olen sen verran konservatiivi, että uskon maailman paranevan talouskasvulla.” “Olen sen verran liberaali, että uskon talouskasvun kuuluvan reilusti meille kaikille.”

Reilu talouskasvu tarkoittaa sitä, että ensinnäkin meillä on resursseja joita käyttää. Toisekseen resurssit tulee käyttää oikeudenmukaisesti. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta vaatii paljon työtä.

Tällä tahdilla Eurooppa jää kehityksessä ensin Kiinan, sitten Intian ja lopulta koko globaalin etelän jalkoihin. Siksi pitää uskaltaa katsoa pidemmälle, niin ajallisesti kuin maantieteellisesti.

Missä olemme 30 vuoden päästä?

Sota on yhdistänyt Eurooppaa, mutta samalla unioni myös kipuilee ja yhteistyö joidenkin maiden kanssa rakoilee. Tuleva europarlamenttikausi on täynnä haasteita, mutta tulipalojen sammuttelun lisäksi meidän on pakko katsoa pidemmälle.

Mitä Suomen talouskasvulle ja Euroopan vauraudelle tarkoittaisi, jos saisimme aikaiseksi vapaakauppasopimuksen Yhdysvaltojen kanssa? Entä, jos saisimme seuraavien vuosien aikana vaikkapa miljoona nuorta amerikkalaista vuodessa houkuteltua töihin Eurooppaan?

“Meidän pitää uskaltaa ajatella aiempaa rohkeammin.”

Talouskasvu itsessään ei kuitenkaan riitä. Se on väline, ei itseisarvo.

Reilu talouskasvu tarkoittaa sitä, että sijoitamme lisää rahaa varhaiskasvatukseen ja koulutukseen, sosiaali- ja terveyspalveluihin, mielenterveyspalveluihin sekä arvokasta elämää turvaaviin vanhuspalveluihin.

“Ilman talouskasvua ei ole mitään, mitä jakaa reilusti.”

Faktoja ei voi paeta. Voimme joko kieltää tosiasiat tai reagoida niihin. Ongelmat voi jopa kääntää vahvuuksiksi. Ilmastonmuutos on valtava kriisi maapallolle, mutta sen ratkaisu voi synnyttää paljon uutta hyvää koko ihmiskunnalle.

“Vihreä siirtymä on Suomelle suuri mahdollisuus – mutta vain jos tartumme siihen.”

Vihreä siirtymä on oikein toteutettuna malliesimerkki reilusta talouskasvusta. Tekemällä oikeita ratkaisuja nyt saamme ympäristölle kestäviä teollisia investointeja Suomeen myös jatkossa. Kysymys on siitä, kuinka saamme tuotettua riittävästi puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin ja samaan aikaan hillittyä ilmastonmuutosta. Eli miten saavuttaa meille kaikille parempi elintaso ja samalla säilyttää planeetta elinkelpoisena.

“Ei ole mitään reilumpaa kuin säilyttää maapallo asuinkelpoisena meille kaikille.”

Pähkinänkuoressa: pragmatisti minussa tietää, että yhteiskunta ei pyöri ilman tervettä taloutta. Humanisti minussa uskoo, että talouden tuottama hyvä pitää jakaa oikeudenmukaisesti. Arvot ja talous eivät ole joko-tai vaan sekä-että.

Empaattista, inhimillistä ja tulevaisuuteen uskovaa talouskasvua.

Siksi pyrin Europarlamenttiin.