Suomalaisia vaivaa näköalattomuus – valitammeko vai vaurastummeko?

Suomen menestyksen ehkä tärkein tekijä on ollut kyky sopeutua muutoksiin. Nykyistä yhteiskuntakeskustelua seuranneena tulee sellainen tunne, että juuri nyt on päätetty antaa periksi. Väestö vanhenee, työllisyysaste on liian alhainen, keskeiset Suomen teollisuuden alat kohtaavat rakennemuutoksia, valtio velkaantuu jatkuvasti lisää ja ihmisten välinen luottamus heikkenee. Ongelmien etsijöitä on enemmän kuin ongelmien ratkaisijoita.

Itsesääli, sisäänpäin käpertyminen ja muiden syyttely eivät edistä suomalaisten etuja. Uhkakuviin keskittymisen sijaan on panostettava omiin vahvuuksiin, ennakoitava tulevaisuuden trendien vaikutuksia Suomen kasvuedellytyksille ja aktiivisemmin valittava oma polku – välillä kokeilemalla parasta lähestymistapaa. Olemassa olevat resurssit on tunnistettava ja hyödynnettävä aikaisempaa paremmin.

Suomen paremmin tunnettuja resursseja ovat hyvin koulutettu kansa, toimiva infrastruktuuri ja vakaa yhteiskunta. Vähemmän julkisuudessa on esiin nostettu sitä, että Suomen vanheneva väestö on ihmiskunnan terveintä ja osaavinta seniorisukupolvea, suomalaisten matalan koron talletustileillä lepää noin 80 miljardia euroa ja geopoliittinen sijaintimme tarjoaa huimia kaupankäynnin lisäämisen mahdollisuuksia.

Venäläisiin kohdennettujen kiinteistönomistamisrajoitteiden sijaan Suomen on aloitteellisesti tuettava Pietarin talousalueen vahvistumista ja edistettävä suomalaisten vientiyritysten intressejä. Venäjä on eräs Suomen tärkeimmistä kauppakumppaneista ja Euroopan toiseksi suurin kulutustavaramarkkina. On Suomen edun mukaista vahvistaa Itämeren alueen maiden intressien nivoutumista entistä paremmin yhteen. Arktisen alueen hyödyntämiseen saataneen vauhtia selvittämällä kustannustehokkain ja toteutuskelpoinen tapa rakentaa rata Jäämerelle.

Työelämää edelleen kehitettäessä on luotava aikaisempaa joustavampia keinoja pidentää työuraa sekä verotuksellisia kannustumia jatkaa työuraa eläkeikäisenä. Seniorikansalaisilla on huimaavaa tietotaitoa ja moni varmasti harkitsee yrittäjäksi ryhtymistä ja osaamisensa siirtämistä nuoremmille yrittäjille. On löydettävä tapoja tukea ja verkottaa senioreita ja nuoria yrittäjiä paremmin. Mikro- ja pääomarahoitusta on helpotettava.

Suomalaiset kaipaavat merkityksellisyyttä. Hiipuvan talouskasvun tilanteessa on luotava uudenlaisia pääomanvälityspalveluita, selkeytettävä pikaisesti joukkorahoituksen (engl. crowdfunding) lainsäädännölliset raamit Suomessa ja eri keinoin tuettava pienempien tai aloittavien yritysten pääoman saantimahdollisuuksia. Halukkaiden talletustilirahoja on järkevä suunnata tehokkaammin Suomen kasvua tukevaan toimintaan.

Eri arvioiden mukaan joukkorahoituksella kerättiin vuonna 2012 pelkästään Euroopassa noin miljardin euron arvoiset sijoitukset. Samanaikaisesti faktana on se, että suurin osa uusista työpaikoista Euroopassa syntyy pieniin tai keskisuuriin yrityksiin. Näiden rahoittamisen saannin edistäminen on eräs keskeisimpiä tapoja luoda uusia työpaikkoja.

Tarvitaan enemmän uskallusta yrittää sekä kokeilla asioiden tekemistä uudella tavalla. On mahdollistettava ja sallittava lisää epäonnistumisia, jotta aikaansaadaan onnistumia. Tämä vaatii enemmän joustoja työmarkkinoilta, panostusta tutkimukseen ja kehitykseen sekä ennen kaikkea uskoa siihen, että Suomessa voidaan tehdä hinta-laatu –suhteeltaan maailmanluokan tuotteita ja palveluita.

Oikotietä onneen ei ole. Vaurastumiseen tarvitaan malttia – myös palkkamalttia. Jatkuva mukavuusalueella pysyminen ja passivoituminen johtavat kuitenkin lopulta siihen, että muut päättävät asioistamme. Nyt on aika ottaa aloite omiin käsiin.

Blogi on alun perin julkaistu Uudessa Suomesssa 17.1.2014